Carel Wolf Nero

Pennun hoito

Yleistä pennusta | Ruokinta | Kehitys | Ulkona | Koulutus | Perushoito | Eläinlääkärillä | Yleisimmät sairaudet

Pennun kotikasvatuksesta

Irlanninsusikoira ei ole palveluskoirarotu. Tosin niitäkin osallistuu tottelevaisuuskisoihin satunnaisesti. Susikoira kuuluu näöllä metsästävien vinttikoirien ryhmään. Se on äärettömän vahva, varsinkin laumassa metsästäessään. Saalistusvietti saattaa joskus voittaa koiran perusrauhallisuuden.

Koiralle kannattaa opettaa muutama peruskäsky vaaratilanteiden välttämiseksi. Tälläisia ovat esimerkiksi "seiso" tai "paikka" sekä "tänne".

Seiso-käskyn opettelu aloitetaan talutuspannan avulla. Koira kulkee löysässä remmissä ohjaajan edellä, joka sanoo: "Seiso!" Remmiä kiristetään ensimmäisillä kerroilla, jotta koira ymmärtää pysähtyä. Tästä voidaan jatkaa siten, että koira pysyy paikoillaan, kun ohjaaja kävelee koiran eteen tai ympäri. Kun koira osaa pysyä remmissä paikoillaan, samaa ryhdytään harjoittelemaan ilman remmiä rauhallisella paikalla. Jokaisesta onnnistuneesta suorituksesta koiraa kehutaan: muista käyttää hyväksi omaa ääntäsi - ole innostunut ja ihastuksissasi pentusi ylivertaisesta älykkyydestä. Irlis on yhtä perso kehuille kuin muutkin koirat. Makupalojen käyttö saattaa tehdä laiskanpulskealle koiralle koulutuksesta mielenkiintoisemman. Toisaalta irlis pysyy yleensä tyytyväisenä seisomassa ja ongelmia syntyy siinä vaiheessa kun ohjaaja kutsuu luokse.

Running on a lake

Luokse- tai tänne-käskyn opettelu aloitetaan jo ihan pienellä pennulla. Tänne-kutsun voi aluksi yhdistää ruuan saamiseen. Luoksetulon on aina oltava iloinen asia: vaikka pentu ei ensimmäisestä käskystä tulisikaan, sitä ei pidä rangaista. Jos pentu ei reagoi kutsuun, ohjaajan on mentävä sen luo ja nuhdeltava pentua. Irlanninsusikoiria ei kovistella fyysisesti, syvän hyin tai napakan ein merkitys opetetaan paheksuntana, jota huomionkipeä pentu kammoaa. Keskenkasvuisen iloisena viipottavan irliksenpennun kiinnisaaminen saattaa olla aikamoinen urotyö, joten tänne-kutsun sisäistämiseen kannattaa panostaa. Ohjaaja voi tehdä itseään mielenkiintoisemmaksi kohteeksi hyppimällä, kiljumalla, juoksemalla kädet viipottaen tms. keinolla.

Ulkoilua ajatellen tärkeä taito on myös kyky kulkea taluttimessa ilman vetämistä. Tähän päästään yksinkertaisesti sillä, ettei pennun anneta missään vaiheessa vetää taluttimessa. Muutenkin pennun temppuillessa hellyyttävästi kannattaisi ajatella olisiko yhtä hellyyttävää nähdä aikuisen 80-kiloisen koiran harrastavan samaa. Koiran käytökselle on helpompi asettaa rajat pentuvaiheessa: koira ymmärtää maailmaa niin, että pentuna sallittu toiminta on sallittua myös aikuisena. Irliksistä osa on muutenkin hyvin vakavia veikkoja: ne saattavat ottaa todesta jonkin muutaman kerran toistetun asian.

Käyttökelpoinen käsky ulkoillessa on myös suoraan tai oma reuna. Tällä tarkoitetaan sitä, että koira kulkee suoraan eteenpäin ympäristöstään huolimatta. Moni nuori irlis elää usein siinä harhaluulossa, että jokainen vastaantulija rakastaa koiria, varsinkin tätä nimenomaista. Suoraan-käsky on myös ehdoton, jos ulkoilutat samalla useampaa koiraa. On mukavaa, kun saa ahtaassa kohdassa kaikki koirat kulkemaan toivottuun suuntaan.

Jos koira nauttii yhdessä puuhastelusta, sitä kannattaa kouluttaa ihan omaksi huvikseenkin vaikkei tottelevaisuusvaliosta unelmoisikaan. Koulutetun koiran kanssa elämässä vastaan tulevista yllätyksistä on helpompi selvitä.

© 2007 Kennel Carel Wolf.